Blogissani on useamassa riimissä seikkaillut Riitta, juova nainen, jolle uhkaa käydä huonosti. Sattumoisin hän taas täällä vipeltelee, miettii juhannusta, kai.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Sattumaako oli vain
kun uuden miehen sain
miettii Riitta illassaan
-katos ukko kapakkaan.
Yksin Riitta istuilee
sohvallansa makoilee
ei tapaa edes lapsiaan
jotka joutui sairaalaan
Sairastui nää pikkuiset
turhaan äänet itkuiset
kun oli perään huutaneet
että mihin äiti meet.
Koittaa vihdoin aamu uus
viinakauppaan tilaisuus
mennä meidän Riitalla
ostaa juomaa euroilla.
Alkaa viinin lipitys
kapakkaankin kipitys
ilojuomaa täyteen pään
kännisenä Riitan nään.
Siellä iskee silmää mies
uusi naapuri, ken ties
ja sen kanssa kotiin päin
lähtevän mä Riitan näin.
Kohta sohva narisee
kuteet nurkkaan varisee
alkaa hurja akti kai
ja orgun Riitta pian sai.
Juuri silloin rapisee
oven lukko, vapisee
Riitta pian urhon alla
kosteutta lakanalla.
Suuttuu kotiinpalaaja
oman retken salaaja
kaivaa puukkoo laatikosta
uhkaa tehdä muhennosta
tuosta Riitan vieraasta
kun sen pani naarasta
sattumaako vaiko ei
iskua nyt tullut ei
viinapullon kaivoi mies
taskustaanko, kuka ties
miehet alko ryyppäämään
Riitta yksin nyyhkimään.
Kommentit